perjantai 18. joulukuuta 2009

Arkihuolesi kaikki heitä

Nyt se on sitten ohi. Nimittäin kouluaherrus tältä syksyltä tai ainakin ennen joulua. Takana on maanantaista alkanut tehostettu gradurumba, jonka aikana tekstiä syntyi lisää 20 sivua melkeinpä aamusta iltaan naputellen. Sivuja on siis tällä hetkellä kirjoitettuna 64, joten ihan hyvältä näyttää. Joululainoina kirjastosta lähtikin kassillinen graduaineistoa, jonka turvin pärjää aina ensi viikon maanantaihin. Välipäivinä olisi sitten tarkoitus vääntää gradua hiukan lisää, mutta jouluntienoon voinee hetkeksi hengähtää. Nyt voi siis laskeutua jouluun hyvillä mielin ja aloittaa valmentautumisen tulevan vuoden hasteisiin.

Tänään olin tuttuun tapaan laulamassa Kauneimpia joululauluja Turun Tuomiokirkossa. Jälleen kerran ei voi muuta kuin ihailla keskiaikaisen tuomiokirkon ainutlaatuista akustiikkaa. Hiljentymishetki joulukiireitten lomassa tuo joulun taas askeleen verran lähemmäksi.

Kaiken kukkuraksi sää on tuonut kerran esille joulukaupungin paremmat puolet kerrankin näin joulun alla: Asuntoni vieressä kulkevalla rautatiellä junat särisevät ja rätisevät kiskoilla suhahtaessaan ohi kovalla pakkasella, Aurajoki päästelee jäätyessään lapsuudesta järvien äänimaisemasta tuttuja kuminoita. Tuomiokirkosta ulos astellessa Joulukaupungin illuusio tuntui hetken todelliselta ja Tuomiokirkkotori kuusineen olisi voinut olla kuin sadusta. Kerrankin ruoho ei viherrä, sade kastele ikkunoita ja lämpöasteet vallitse joulun alla.

Kaiken lisäksi joku oli kirjoittanut Tuomaansillan kaiteen lumipeiteeseen sanat "koulu ohi-Vapaus". Voiko sitä enää paremmin sanoa? Viime päivien graduhöngässä ja lähtemisen meiningissä päässä on soinut asiaankuuluvasti PMMP:n biisi Kesä -95 ja erityisesti se kohta, missä lauletaan: " Syksyllä mä en mee enää kouluun, kirjoitan hei,hei luokan tauluun...". Itse päädyin vaan tuomaan joulukortin, jossa kiitettiin menneistä vuosista sekä jouluista glögikakkua jo parisen viikkoa sitten, kun laitoksen käytävillä oli vielä enemmän väkeä.

Lähtö Keski-Suomeen koittaa kuitenkin vasta sunnuntaina, sillä halusin rauhoittua muutaman päivän ennen lähtöä ja saada kotiani edes hiukan joulukuntoon, vaikka en joulua täällä vietäkään. Huomisella pitäisi siis siivota, ostaa ja paketoida viimeiset joululahjat. Lauantaiyönä olisi myös Mikaelinkirkossa tarjolla Kauneimpien joululaulujen yö. Saisikohan mentyä sinnekin laulamaan joululauluja vielä kerran? Siitä saisi ainakin kerrankin hyvän syyn päästä katsomaan jugend-arkkitehtuuristaan kuuluisaa Mikaelin kirkkoa sisältäpäin.

Sinäänsä tänä vuonna joulunvietossa on omat haastensa. Äidin sairaus tuo nimittäin ihan omat vaikeutensa joulunaikaan. Uusimpana vihulaisena on ilmennyt vyöruusu kaikkien muiden ongelmien lisäksi ja aatonaatoksi tarjolla on pitkä kontrollikäynti erikoistesteineen Helsingissä. Joulumieltä voi siis tässä perhetilanteessa joutua etsimään, mutta pääasia kuitenkin on, että saamme toivottavasti viettää joulunajan saman katon alla.

Haluan kuitenkin toivottaa kaikille lukijoilleni rauhallista, makoisaa ja riemuntäyteistä joulua! Uusien Google Analyticks-tilastojen mukaan teitä on käynyt kuluneen kuukauden aikana blogiani lukemassa 215 absoluuttisesti yksilöityä kävijää. Kiitos siitä, että jaksatte lukea näinkin ahkerasti kuulumisia ja sepustuksiani. Toivottavasti lukuinto jatkuu vielä joulun jälkeenkin!



Lopuksi vielä kuva lumisesta Turusta ja naapurissani sijaitsevasta keskiaikaisesta Kaarinan kirkosta. Kuva ei ole tältä viikolta (Tarkkasilmäisimmät saattavat tunnistaa sen vuoden ekasta päivityksestä...), mutta se kuvaa hyvin viimepäivien sinertävän harmaata lumista hämärää.

Olenko muuten kirjoittanut ikinä siitä, miten kaunista on, kun lukupaikaltaan Jusleniassa tarkkailee talvista auringonlaskua Vartiovuoren taa? Tietyllä hetkellä kirkkaanpunainen aurinko loistaa Tuomiokirkon yläikkunoiden läpi ja näyttää aivan siltä kuin kirkossa leiskuisivat sisällä liekit. Siitä saa taas inspiraatiota välillä loputtomalta tuntuvaan kirjoittamiseen.

Tunnelmallisia aamu - ja iltahämärän hetkiä sekä kynttilänvalossa vietetettyjä iltoja kaikille!

Tulipa sitten eilen muistettua lahopäisyyksissäni tuon kirkon nimi väärin. Kyseessä on siis Pyhän Katariinan kirkko, joka on kylläkin vanhassa Kaarinan kirkkopitjässä. Lisää tietoja ja valokuvia kirkosta löytyy täältä. Linkin kautta pääsee myös virtuaalikierrokselle 1300-luvulla rakennettuun kirkkoon.

Ei kommentteja: