Gytha Bielke


Saanko esitellä, toinen minäni rouva Gytha Bielke.

Gytha on ruotsalaisen Bielke-suvun jäsen, joka elää jossain 1300-luvulla keskiaikaseuran omassa kuvitteellisessa Aarnimetsän paronikunnassa. Vaikka Gytha on sukujuuriltaan ruotsalainen, on hän viettänyt pitkiä aikoja myös Keskisessä Suomessa, Hämeen takamailla. Niinpä ruotsiinkin on pesiytynyt takametsien nuotti. 

Gythan taival alkoi jo vuonna 2002. Keskiajan pariin päädyin jo Jyväskylässä roolipeliyhdistys Maahinkaisen tanssiharjoitusten kautta.  Olin haaveillut jo pitkään keskiaikaharrastuksen aloittamisesta, mutta kaupungissa ei ollut toimivaa keskiaikaseuraa. 

Tanssiharjoituksiin saapui eräänä perjantaina innokkaita keskiaikaharrastajia mainostamaan uudelleen Jyväskylässä käynnistyvää keskiaikaseuratoimintaa. Aloin käymään viikoittaisissa käsityöpiireissä yhdessä lukiokaverini kanssa. Näin perustettiin Jyväskylän keskiaikaseura Hirvenkylä, joka tauon jälkeen toimii edelleen.
Saada tietää: mitä tulee minästä,
kun jakajana on – yksi. 
(Velimir Hlebnikov)

Sittemmin omimmaksi  aikakaudekseni vakiintui muutaman vuoden hapuilun jälkeen 1300-luku. Toisinaan teen tosin harharetkiä myös varhaisimmille ja myöhäisimmille vuosisadoille. Viimeaikoina olen ollut kiinnostunut esimerkiksi viikinajasta ja 1400-luvun Italiasta.

Keskiaikaharrastuksessa parasta on se, että sen puitteissa voi tehdä  melkein mitä vaan. Parhaimmillaan keskiaika on kaiken kattava elintapa. Itse muun muassa ompelen käsin vaatteeni, kirjon vyöpusseja saksalaisella lasketulla kirjonnalla, värjään lankoja luonnonväreillä,  soudan kesäisin muiniasuisko Sotkaa, suunnittelen ja toteutan keskiaikapitoja sekä tanssin toisinaan historiallisia tansseja.


Toinen tärkeä puoli harrastuksessa minulle on keskiaikaseuran yhteisöllisyys. Keskiaikatapahtumat tehdään yhdessä talkoovoimin. Ihmiset lahjoittavat aikaansa, jotta saavutamme yhdessä hienoja asioita, joihin emme yksin kykenisi. Se jos mikä on hienoa!

Minulle yhdessä tekeminen on tärkeää. Olemme vääntäneet yhdessä yli sta  huopakukkaa keskiaikatapahtumaan, ommelleet seuralle käsin seinävaatteita ja pystyttäneet markkinakojua Turun keskiaikamarkkinoille.


Olen myös toiminut useammankin keskiaikatapahtuman pääjärjestäjänä ja kokkina. Tiedän, mitä viikonlopun mittaisen keskiaikatapahtuman järjestämiseen tai keskiaikapitojen suunnitteluun sadalle hengelle tarvitaan.

Olen myös sotkeutunut pahemman kerran paikallisyhdistykseni hallintoon. Olen toiminut niin Unikankareen pitäjän eli Turun keskiaikaseura Unikankare ry:n  puheenjohtajana eli keskiaikakielellä voutina kuin tiede ja taidevastaavanakin. Tällä hetkellä toimin seuran kastellaanina eli uusien jäsenten opastajana sekä yhdistyksen sihteerinä. Yhden vuoden olin myös Viikinkiajan laiva ry:n hallituksessa.

Keskiaikaseurassamme jaetaan myös huomionosoituksia ansioituneille jäsenille. Aateliskirjani sain Paronillisessa Investituurassa vuonna 2009 heidän kuninkaallisilta majesteeteiltaan. Tämän jälkeen sain oikeuden käyttää rouvan arvonimeä.

Palvelusta myönnettävän kuninkaallisen suosion osoituksen Lindquistringin ritarikunnan jäsenyyden sain kevällä 2014. Tapahtumanjärjestämisestä minut palkittiin Pyhän tyhjän leipäkorin killan jäsenyydellä keväällä 2013.  Kesällä 2015 minut kutsuttiin myös paronilliseen Kultaisen kapustan kiltaan kokkaustaitojeni ansiosta. Olen myös Pyhän Homobonuksen (käsinompelu) ja Pyhän Lyytin (kasvivärjäys) kiltojen jäsen. Heidän paronilliset ylhäisyytensä ovat myös muistaneet minua vihreällä (tieteet ja taiteet),purppuraisella (raadanta muiden juhliessa) saekä harmaalla (viranhoito) virvaliekillä.

Suomen keskiaikaseuran lisäksi olen myös viikinkiyhdistys Odin´s Guardin sekä Viikinkiajanlaiva ry:n jäsen. Mieheni Timon (joka tunnetaan keskiajalla myös nimellä  Timotheus Seppä) myötä liikun myös erilaisissa tapahtumissa Warusseppäin killan mukana.

Pääset lukemaan kaikki  keskiaikaharrastukseeni jollain tavalla liittyvät postaukset tästä.